Iijokisoudussa yhdistyy luonnossa liikkuminen, yhteisöllisyys, kulttuurihistoria ja poliittinen sanoma

6.8.2016

Kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.) Iijokisoudun loppujuhlassa Kipinässä 9.7.2016 pitämä puhe.

 

Hyvät soutajat, kyläläiset ja muut läsnäolijat
Hyvät Iijoen ystävät!

Iijokisoutua soudettiin tänään jo 34. kertaa. Voidaan siis helposti puhua vakiintuneesta peräpohjalaisesta perinteestä ja tapahtumasta. Iijokisoutu on siitä hieno tapahtuma, että siinä yhdistyy luonnossa liikkuminen, yhteisöllisyys, kulttuurihistoria ja poliittinen sanoma. Iijokea voi tulla soutamaan monesta syystä. Täytyy myöntää, että olen hieman kateellinen teille, jotka olette olleet tänä vuonna soutamassa. Kaipaisin itsekin tälläistä mahdollisuutta rauhoittua luonnossa, kokea rentoa yhteisöllisyyttä ja kehittää vesillä liikkumistaitojani. Noh, ehkä ensi vuonna saan raivattua työkalenterin tyhjäksi ja tulen soutamaan! Mutta kiitoksia Iijokisoudulle ja Kipinän kylälle että sain kutsun tulla puhumaan tähän tilaisuuteen!

Iijokisoudun poliittinen puoli on taas ajankohtaisempi kuin ehkä aikoihin. Valitettavasti. Ajankohtaisen siitä tekee henkiin herätetyt Kollajan allas -suunnitelmat ja puheet koskiensuojelulain avaamisesta. Voimayhtiö haluaa kasvattaa liiketoimintaansa ja lisärakentaa Iijokea. On kuitenkin valitettavaa, että myös Pohjois-Pohjanmaan liitto on lähtenyt ajamaan uusia Kollaja-suunnitelmia, vaikka asia jakaa voimakkaasti väkeä täällä joen varrella. Toisaalta kansallinen kalatiestrategia ja vaelluskalakantojen palautushankkeet ja -pyrkimykset koskettavat voimakkaasti myös Iijokea, sillä kuten tiedämme, Iijoki on eräs potentiaalisin kohde vaelluskalakantojen vahvistamisen ja itämeren lohen kannalta.

On skitsofrenista, että samaan aikaan suunnitellaan Kollajan allasta joka heikentäisi joen tilaa ja kalakantoja ja toisaalta tehdään suunnitelmia kalakantojen elvyttämiseksi. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Kollajan rakentamisella olisi laajoja vaikutuksia ja niiden minimoiminen vaatisi suuria muutoksia Pohjolan Voiman suunnitelmiin. Selvityksen mukaan Kollajan rakentaminen ei välttämättä estäisi vaelluskalojen palauttamista Iijokeen, mutta se vaikuttaisi negatiivisesti Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuuksiin ja -potentiaaliin. Herää kysymys: Tietääkö oikea käsi mitä vasen tekee?

Lue loppuun

Iijoen Otva ja Kollajan varjo

27.7.2016 | Seppo Partanen

Iijoki katkaisee Suomen. Pääuoma kerää alkunsa eteläisen Kuusamon vaarojen rinteiltä. Joki purkaa vetensä Perämereen Iin taajamassa.

Veden virkistyskäyttö ja vesivoiman sekä turpeen tuotanto ovat ristiriidassa. Käyttömuotoja halutaan sovitella. Samalla arvellaan vesistön arvon kohentuvan. Pohjois-Pohjanmaan Liitto perusti viime vuonna asiaa pohtimaan kolmevuotisen Otva-nimisen hankkeen.

Alun perin Iijokivisioksi nimetty toiminta rahoitetaan Suomen valtion, EU:n, kuntien ja Pohjolan Voiman rahoilla. Pääosin veroina kerätyillä euroilla lukuun ottamatta rahoitusmalliin kuuluvaa ”omarahoitusosuutta”, joka – noin 10 prosenttia kokonaisuudesta – lankeaa vesivoiman hyödyntäjän osaksi. Otva-hankkeen budjetti on noin miljoona euroa.

Esiselvityksen mukaan jokivartisten Otvaan osallistumisen reunaehto on, että tällä hankkeella ei edistetä Pohjolan Voiman Kollajan allasta eikä voimalaa. Hankkeen puuhaajat ministeriössä ja maakuntaliitossa jättävät takaportin muotoilemalla, että mainittu reunaehto voi pysyä vain, jos lainsäädännössä ei tapahdu muutosta. Toisin sanoen paikallisten ehto pysyy, jos Koskiensuojelulaki pysyy. Paikallisten tahdolle on siis vastaiseen valmistautuen annettu ylhäältä ”reunaehto”.

Lue loppuun

Otva -hanke ja Iijoen vesistövisio – yhteistuumin Kollajaa rakentamaan?

18.3.2016 | Pekka Kaukko

Maa- ja metsätalousministeriö esitti vuoden 2014 syksyllä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle, että se koordinoisi Iijoen vesistövision. Hankkeen esiselvitystyön tuloksena syntyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vetämä Iijoen Otva -hanke, jonka osatyönä on maakuntaliiton mukaan “ensimmäisenä Suomessa yhteensovitetaan vesienhoidon, kalatalouden, vesivoimatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteita”.

Hankkeeseen liittyi esiselvitystyö v. 2014, jossa kartoitettiin eri tahojen tavoitteet vesistön käytön suhteen ja pyrittiin selvittämään, onko hankkeessa erilaisten intressien yhteensovittaminen mahdollista ja millä ehdoin. Tarkastelu sisälsi kaikki valuma-alueen ja joen käyttömuodot.

Mihin Iijokivisiota tarvitaan? Miksi juuri Iijoki on pilottihankkeen kohdealueena? Pohjois-Pohjanmaan liiton mukaan visiotyötä tarvitaan, ”jotta Iijoella erisuuntaisten pyrkimysten tilanne ilman kokonaisnäkemystä päättyisi ja potentiaalisia kehitysmahdollisuuksia ei hukattaisi”. Hankkeen perustelut ontuvat pahasti.  Iijoen nykyisissä tavoitteissa ja suunnitelmissa ei ole mitään ristiriitaa. Iijoen – Oulujoen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen ovat sitoutuneet kaikki vesistön käyttäjät, myös vesivoimatuotanto. Maakuntaliiton itsensä valmistelema maakuntakaava ohjaa maankäyttöä. Iijoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ohjaa kalastusta ja kalavesien käyttöä. Iijoen tulvariskien hallintasuunnitelma on laadittu viranomaisten ohjauksessa laajalla rintamalla ja ministeriö on sen hyväksynyt. Koskiensuojelulaki on suojellut joen rakentamattomat osat lähes 30 vuoden ajan. Myös sen olemassaolosta ja pitävyydestä on ollut laaja yhteisymmärrys. Pohjolan Voima Oy ei vain ole Koskiensuojelulakia, saamistaan kymmenien miljoonien eurojen korvauksista huolimatta, koskaan hyväksynyt.

Lue loppuun

The lack of real values – UPM actions

18.2.2016| Sami Myllymäki

I received a tweet the other day.

UPM, an international forestry company, was rated 25th out of top 100 International companies that were evaluated in a magazine called Corporate Knights, a Canadian publication advocating clean capitalism.

The company were evaluated using 12 key performance indicators using the company’s publically provided information. This included information such as energy use, carbon footprint, water and waste management. It also looks at amount of fines, penalties or sanctions that the company has incurred in the previous year.

Great I thought, this is good. This is what all companies should be doing. Congratulations.

I then I realized that UPM has a division called UPM Energy, which is the biggest shareholder (43%) in the hydro power company Pohjolan Voima (PVO) and part owner (19%) of Kemijoki Co, in Finland.

After the Second World War many rivers in Finland were dammed for the production of electricity. This resulted in 90% of all major rivers having hydroelectric dams being placed on them with its resulting devastating ecological impact. In the 1970s, the peoples in Northern Finland took up the plight of the remaining rivers and their adjacent environments. People protested against and opposed further development of the remaining rivers by hydroelectric and forestry companies, focusing on two main rivers, Kemijoki River and Iijoki River.

Lue loppuun

Vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteet räikeästi alakantissa

30.1.2016 | Sami Myllymäki

Vuonna 2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat esittivät rakennettujen vesistöjen merellisten kalatalousvelvoitteiden ajantasaistamista uusien tutkimustulosten myötä. Tutkijat toteavat aikanaan Pohjois-Suomen suurten jokien; Kemi-, Oulu- ja Iijokien valjastamisesta määrätyt kalatalousvelvoitteet peräti 5-7 kertaa liian pieniksi. Julkisuudessa on tämän jälkeen keskusteltu lähinnä jokisuistoihin istutettavien vaelluskalojen poikasistutusmääristä. Jokisuihin tehtävillä istutuksilla on pyritty turvaamaan merialueiden ammattikalastus.

Kokonaan keskustelun ulkopuolelle ovat jääneet voimalaitosten yläpuolisten jokiosuuksien kalatalousvelvoitteiden muutokset. Edellä mainituilla vesistöillä vesivoimayhtiöille on määrätty sisävesivelvoite. Esimerkiksi Iijoella alkuperäinen epäonnistunut siikavelvoite (650 000 yksikesäistä poikasta) muutettiin vuonna 1990 taimeniksi, harjuksiksi, kirjolohiksi ja kuhiksi. Meritaimenen osalta kadonnut merellinen vaellustaimen korvattiin sisävesitaimenilla: alkuperäinen velvoite oli 20 000 kappaletta 2-vuotiasta vaellusikäistä 20 cm taimenta, joka on muutettu 3-vuotiaiksi taimeniksi. Taimenistutusten tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Iijoen lohi korvattiin ns. kertakaikkisesti (vuotuiskorvaus x 20), koska lohisaalista ei voitu patojen jälkeen enää saada.

Lue loppuun

Iijoen kalatalousvelvoitteen muutos pikaisesti uuteen oikeuskäsittelyyn

21.11.2015 | Pekka Kaukko ja Esko Saari

Vaelluskalakantojen elvyttäminen on hallituksen luontopolitiikan kärjessä. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut on rahoitusta konkreettisiin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin. Iijoki on kansallisen kalatiestrategian kärkikohteita.

Pohjolan Voimalle 1980-luvun alussa määrätty istutusvelvoite on osoittautunut toimimattomaksi ja aika on ajanut sen ohi.  Vuoden 2014 alussa Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk.LUKE) julkaisi MMM:n tilaaman selvityksen, jossa voimayhtiöiden nykyiset istutusvelvoitteet todettiin moninkertaisesti alimitoitetuiksi, eivätkä ne vastaa kalataloudelle aiheutuneita vahinkoja. Iijoella mm. lohen nykyvelvoite on 310 000 kpl, kun se nykytiedon mukaan tulisi olla 1,4 -2 miljoonaa.

Lue loppuun

Upea näky – Upea mahdollisuus

23.9.2015 | Sami Myllymäki

Luonnossa liikkuessani kiinnitän huomiota väreihin, tuoksuihin, ympäristöstä kuuluviin ääniin. Veden ääni rauhoittaa, kalan tuikki saa veren kiertämään ja kultainen hilla hien pusertumaan paidanselkään ja katseen harhailemaan seuraavalle mättäälle, ahneus iskee. Ihmisestä riippuen tullessaan veden äärelle yksi näkee maiseman, toinen uimapaikan, joku kalapaikan; mahdollisuuden.

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Marjo Kolehmainen Yrittäjälehden (4/2015) kirjoituksessaan näkee ”upeana mahdollisuutena” useiden kymmenien kaivinkoneiden ja rekkojen mylläämässä suota Kollajan tekoaltaan rakentamiseksi. Kolehmainen puhuu Pohjois-Pohjanmaan energiapotentiaalin tuhlaamisesta. Lue loppuun